https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/01/suomalaisuuden-ilmentymia-eri-vuosikymmenten-ohjelmissa
1917-1929
Urheilu
Suomen menestys urheilukisoissa oli koko 20-luvun hyvä. Vuodesta 1925 alettiin järjestämään joka toinen vuosi Suomi - Ruotsi maaotteluita.
Talous
1920-luvulla suosittuja talous- ja tuotanto-oppeja olivat Taylorismi ja Fordismi. Suomessa keskeistä oli luokkaristiriitojen sijaan uudenlaisen tehokkaan yhteiskunnan luominen. Energiasta suurin osa tuotettiin kivihiilellä, jonka osuus energian käytöstä oli noin 70%.
1920- luvulla osamaksukauppa yleistyi aluksi Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös Euroopassa.
Vaatteet
1920–luvun Suomen perinteiset kansanpuvut ovat olleet hämäläistyyppisiä. Kankaat olivat leveäraitaisia ja väreiltään monesti punavihreitä. Polkkatukka tuli muotiin.
Juhla-asut
Juhlavaatteet tehtiin mahdollisimman hienoista kankaista ja koristeltiin eri tekniikoin.
20-luvun pimeä puoli
1920-luvulla Suomessa oli väkivaltarikoksia, murhia, tappoja, alkoholin salakuljetuksia.
Pakolaiset
Suomeen tuli kymmeniä tuhansia pakolaisia itärajan takaa 1920-luvulla. Sopeutuminen oli vaivalloista silloinkin.
Musiikki
Musiikki oli 1920-luvulla jazz-tyylistä klassista rentoa musiikkia. Musiikin virtaukset tulivat Suomeen pääosin Parisiin kautta. Suomessa kehittyi kolmas jazztyyli nimeltään haitarijazz, johon yhdistyi myös suomalainen pelimannimusiikki.
1930-luku
1930-luvulla väkiluku oli noin kolme ja puoli miljoonaa, joka laski vuosikymmenen aikana. 1930-luvun alussa Suomen väkiluku laski huomattavasti, silloin Suomen väkiluku oli vain 2,27 miljoonaa asukasta.
1930-luvun loppupuolella talouskasvu alkoi. Itsemurhat yleistyivät eikä töitä ollut paljon. Silloin vielä noin viidesosa suomalaisista kaupunkilaisväestöstä oli ruotsin kielisiä.
1930-luvulla radio oli ihmisten TV, josta kuunneltiin uutiset.
Lapuan liike on 1930-luvulla perustettu kommunistipuolue.
1930-luvulla oli kuten sanottua todella paljon työttömiä. Vuonna 1932 Suomessa oli 90 tuhatta työikäistä työtöntä! 1930-luvulla Suomen räjäytti myös se että Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel palkinnon joka on ainoita Suomeen tulleita Nobel palkintoja.
1930-luvun loppu oli myös yhtä kauhun sekamelskaa sillä 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, joka oli osaa toisesta maailmansodasta.Talvisodan jäljiltä (1939) Suomi menetti koko kaakkoisosansa.
1930- luku oli Suomessa ja muualla maailmassa kärkevien aatelisten vuosikymmen.
1930-luvun keittiön sisustus muistutti hyvin huomattavasti 1920-luvun keittiön sisustustyyliä, mutta säilytysratkaisut olivat monipuolistuneet esim tuli: kaapistot, hyllyköt ja työtasot.
Suomen presidenttejä olivat 1930-luvulla: Lauri Kristian Relander (1925-1931), Pehr Evind Svinhufvud (1931-1937), Kyösti Kallio (1937-1940).
1940-luku
1940-luku
1940-luvulla valtiollinen itsenäisyys oli vaarassa. Sotien seurauksena Suomi menetti suurimman osan Karjalasta.
Kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Mikkeliä, 29 ihmistä kuoli ja 36 loukkaantui. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat myös Lounais-Suomea yli 400 koneella.
Suomessa oli noin 4 miljoonaa asukasta ja suurin osa teki melkein kaiken itse.
Vuosikymmenen aikana Suomen tasavallan presidenttinä toimi 4 henkilöä. Kyösti Kallio 1937-1940, Risto Ryti 1940-1944, Carl Gustaf Emil Mannerheim 1944-1946 ja Juho Kusti Paasikivi 1946-1956.
Sota johti polttoainepulaan, joka puolestaan johti rautatieliikenteen lisääntymiseen.
Markka menetti melkein arvonsa.
Suomessa järjestettiin kahdet kansanvaalit vuosina 1945 ja 1947.
Kokonaisuudessaan luovutettuja maalaiskuntia oli 40 ja osittain luovutettuja 27. Uudenmaan maalaiskunnasta siirrettiin Neuvostoliitolle pieni asumaton osa.
Avioliitot yleistyivät 1940 luvulla.
Kuorma- ja linja-autojen tuonti alkoi uudelleen 1946. Henkilöautoja tuotiin säännöstellen, sillä valtio halusi panostaa tuotannon tarpeisiin. Tieverkosto oli heikossa kunnossa ennen sotia.
Kirjoja ei juuri kirjoitettu
1950-luku
Tapahtumia
1950 Armi Kuusela kruunattiin miss maailmaksi.
1952 olympialaiset Helsingissä.
Koskenkorva keksittiin ja televisiota kutsuttiin usein näköradioksi
1953 Perniön koulu rakennettiin.
1955 Urho Kekkonen valittiin presidentiksi.
Musiikki
1950 luvulla suosittuja musiikkityylejä olivat iskelmä ja Tango. Myöhemmin ihmisten keskuuteen tuli Rock.
1950 Veikko Sato julkaisi kappaleen Linjuripolkka
1952 Matti Louhivuori julkaisi kappaleen Minä soitan sulle illalla
1958 Eila Pellinen julkaisi kappaleen nimeltä Onni jonka annoin pois
Suuria tähtiä 1950 luvulla olivat myös Olavi Virta, Eino Grön, Vieno Kekkonen ja Annikki Tähti.
1950-luvun muoti
50-lukua pidetään yhtenä muotitietoisimmista vuosikymmenistä. Naiset pukeutuivat ja meikkasivat hyvin naisellisesti ja he käyttivät korkeita korkoja, käsineitä, kellomekkoja, kynähameita ja kävelypukuja. Vaikka naiset käyttivätkin paljon pohjepituisia mekkoja ja hameita sekä pukeutuivat naisellisesti, niin vaatekaappi oli silti hyvin käytännöllinen.
Miesten muodissa haluttiin jättää taakse 1940 luvun sotilaallinen tyyli. Ruskeat ja harmaat värit olivat muodissa miehillä. Keväällä pidettiin ohkaisempia asuja, kun taas talvella turvauduttiin tummaan ja lämpimään. Asusteista tärkein oli hattu, joka oli yleensä huopaa. Solmiota käytettiin myös mutta vain työssä ja juhlissa.
Urheilu ja olympialaiset
Kesäolympialaiset järjestettiin 19.7-3.8.1952 Suomessa ja ne olivat ensimmäiset laatuaan. Kisat alkoivat 19.7 ja Paavo Nurmi sytytti olympiatulen.
Olympialaisiin tuotiin myös ensimmäiset 720 000 pulloa Coca Cola virvoitusjuomaa.
Kisoihin osallistui noin 5000 urheilijaa ja jalkapallojoukkueita oli 25.
Urheilu
Suomi saavutti kesäolympialaisissa 1960, 1964 ja 1968 yhteensä viisi kultaa, kolme hopeaa ja kuusi pronssia.
Samoina vuosina talviolympialaisissa Suomi saavutti kuusi kultaa, yhdeksän hopeaa ja kahdeksan pronssia.
12-17 tammikuuta 1960 purjealus Suomen Joutsen hinattiin Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi siirron aikana lieviä vaurioita.
7.2.1960 Miss Suomi kilpailussa ei yhdenkään osallistujan katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edelliseen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun
1960-luvun iskelmiä
-60: tulen liekki (Ella Pienimäki)
-60: Virran viemää (Irmeli Mäkelä)
-61: vihreät niityt (Neloset)
-61: Sabina (Veikko Tuomi)
-62: Satumaa (Reijo Taipela)
-62: Sudelmiin suljetut kirjeet (Eino Grön)
-63: Hymy huulet (Johnny)
-64: Puhelin langat laulaa ( Katri Helena)
-64: Laiskotellen (Lasse Mårtensson)
Muoti
60-luvun pidetään muovin vuosikymmenenä muovista sai näyttäviä yksityiskohtia asuihin. Muodin tekijät käyttivät sitä asuissa: kengissä, saappaissa, laukuissa ja vöissä. Vyöt levenevät ja suurenevat. Kenkien kärjet pyöristyvät miehillä ja naisilla saappaat tulivat muotiin kaikkialla länsi maisessa maailmassa. Erillaiset pipot, lieri hatut, koppa lakit, lätsät ovat tärkeä osa pukeutumisessa
1970-luku
70-luvulla vallitsi niin sanottu Kekkosen aika eli YYA (eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Neuvostoliiton kanssa.)
70-luvulla radiosta soi Virve Rosti, paula Koivuniemi ja Vesa-Matti Loiri keksittiin myös suomirock ja ensimmäiset Ruisrockit järjestettiin.
70-luvulla tajuttiin myös ettei tupakka olekaan niin hyvä asia terveydelle. Myös hampurilaiset saapuivat suomeen.
Perinteiseen 70-lukuiseen tyyliin kuului mikrohousut, hapsuliivit, paksupohjaiset kengät, räikeät värit ja miehet kasvattivat viiksiä ja pulisonkeja.
70-luvulla myös televisioon tulivat värit. Ruudusta seurattiin Hannu Karpoa, tietoiskuja, Iltatähteä, Ilkamia, Rintamäkeläisiä, Kesäkeittiötä ja Heikkopeikkoa.
1980-luku
1980-luvulla elettiin nousukautta eli talous kasvoi. Silloin päättyi myös Urho Kekkosen yli 25-vuotinen presidentin kausi. Tilalle valittiin Mauno Koivisto vuonna 1982.
Suomen ensimmäinen Mc`Donalds avattiin 1984 vuonna Tampereella.
Olkatoppauksilla oli kulta-aikansa. Käytettiin paljon pastellin värisiä vaatteita ja tukat olivat isoja. Alettiin käyttämään myös merkkivaatteita.
Suomessa vallitsi 1980-luvulla suomettumisen aika, joka päättyi lopullisesti vasta, kun Neuvostoliitto hajosi 1991.
1980-luvulla kuvattiin kotivideoita, rusketuttiin solariumissa, rahankäyttö sai ennennäkemättömät ulottuvuudet, aikaa kului yhä enemmän television edessä ja sen sisältö kasvoi. Vuosikymmen toi mukanaan tietokonepelit, kotimikrot, rubiikin kuution, Trivial Pursuitin, metron Helsinkiin, mikroaaltouunit, teksti-TV:n ja vhs nauhurit...
1980-luvun tähtiä olivat: Dingo, Eppu Normaali, Popeda, Paula Koivuniemi ja Arja Koriseva.
Järjestettiin ensimmäiset tangomarkkinat. Kaupalliset radiot syntyivät.
Heureka valmistui 1980-luvulla.
1990-luku
Vuonna 1995 Suomen yhdyspankki ja Kansallis-osake-pankki yhdistyivät muodostaen Meritan, joka myöhemmin yhdistyi Nordbankenin kanssa Nordeaksi.
Vuoden 1999 alusta alkaen Suomen markka liittyi Euroopan Unionin yhteisvaluutta euroon ja lakkasi siten käytännössä olemasta itsenäisenä valuuttana. Käteisvaluuttana markkaa käytettiin kuitenkin aina vuoteen. 2002 asti.
Lama masensi 1990-luvun alkua ja yrityksiä ja pankkeja kaatui. Heikko taloustilanne aiheutti suurtyöttömyyden ja pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin esimerkiksi riskialttiiden operaatioiden vuoksi, ja seurauksena oli pankkikriisi.
Mallia pukeutumiseen otettiin poika- ja tyttöbändeiltä, joista Spice Girlsin suosiota verrattiin 1960-luvun Beatlemaniaan.
Kansa suri Walesin prinsessaa ja autolautan uhreja. Leijonien MM-kulta 1995 ja Mika Häkkisen menestys nostattivat suomalaisten itsetuntoa ja uskoa tulevaan.
2000-luku
Tiedonvälitys nopeutui. New Yorkissa oli terrori-isku.
Tsunami.
Myyrmannin pommi isku.
Verkkoyhteisöt vahvistuivat.
Rajanveto yleisen ja yksityisen tiedon välillä yllätti monet. Pääministeri Vanhanen puolusti yksityisyydensuojaansa oikeudessa asti.
Suomalaiset oppivat uuden käsitteen, vihapuhe.
Naiset kuten Tarja Turunen, Maija Vilkkumaa, PMMP ja Tiktak, nousivat esiin musiikintekijöinä.
Hiphop nousi kellareista suuren yleisön musiikiksi.
Ilmaston lämpeneminen alkoi aiheuttaa maailmanlaajuista huolta.
Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä
Terroristit tuhosivat New Yorkin WTC-tornit 11.9
Venäläinen ydinsukellusvene Kursk upposi Barentsin merellä
ottivat panttivankeja teatterissa Moskovassa
2002 eurokolikot ja setelit otettiin käyttöön
2004 Madridissa räjähtivät junapommit, joissa kuoli 191 ihmistä
2005 maailmanlaajuinen lintuinfluenssapandemia alkoi
2006 Pluto menetti statuksensa planeettana
2010-
Intercity-juna törmäsi Helsingin rautatieaseman seinään 4.tammikuuta 2010.
28. helmikuuta 2010 kuoli Jussi Leskinen, suomen vanhin mies 108 vuotiaana.
2011 Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa.
Sauli Niinistöstä tuli presidentti 5.helmikuuta 2012.
13-15. helmikuuta 2013 Viking Linen uusin alus Viking Grace seilasi neitsytristeilyn.
5.tammikuuta 2014 Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden Ruotsia vastaan lukemin 2-3.
Aikuisten värityskirjoista tuli suuri hitti 2015.
Tavarataloketju Anttila perustettu 1952 ja sen toiminta loppui konkurssiin 2016.
Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12.toukokuuta 2017.
Räppäri Slim Millistä tuli kuuluisa.
1. Mitä uutta olet oppinut Suomesta aikajanan avulla? 2. Onko aikajana ollut sinulle hyödyllinen? 3. Mikä asia aikajanalta on jäänyt parhaiten mieleesi?
4. Mitä opit aikajanan tekemisestä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti